Take some time to clear your mind – kun tulevaisuus alkoi

Erilaiset mindfulness-harjoitukset ja elämää helpottavat selfhelp-teokset ovat selvästi tulleet jäädäkseen. Konmaritetaan, meditoidaan ja opetellaan sanomaan ei niin sisäisille kuin ulkoisillekin äänille. Olen kokeillut näistä kaikkia edellä mainittuja ja muutamia muitakin mutta on selvästi yksi ylitse muiden, josta itse visuaalisena ihmisenä ammennan eniten.

Osallistuin hiljattain aarrekarttatyöpajaan ja se oli omiaan pistämään ajatukset liikkeelle ja järjestykseen. En usko kartan toimivan niinkään työkaluna tulevaisuuden ennustamiseen (vaikka kartan tekemisellä onkin huomattavasti suurempi vaikutus tulevaisuuteesi kuin uskotkaan) vaan enemmänkin sen oman pään jäsentelyyn ja erityisesti niiden arjen alle jemmaan jääneiden ajatusten kaivamiseen esiin. Vähän niinkuin tarot-kortitkin jos unohtaa niistä sen mystisen kohkaamisen.

Minua kiehtoo aarrekartan rakentamisessa sen lähes taianomaiselta tuntuva intuitiivisuus mutta myös erityisesti sen visuaalinen puoli. Unohtamatta tietysti myös niitä ihan muuten vaan hulvattomia sitaatteja, joita lehtiä kahlaamalla löytyy, enää pitäisi selvittää kuka on Riku.

Kartan rakentaminen on vähän kuin kuorisi sipulia, kerros kerrokselta kohti syvempiä ja alitajuisempia ajatuksia. Oikeastaanhan kyse on silkasta meditoinnin muodosta, ainakin jos sen toteuttaa kunnolla kuten kuuluu. Hiljaisuudessa ja mieluiten yksin, ilman häiriötekijöitä.

Olen katsellut aiempaa karttaani seinällä ja todennut sen täyttäneen tarkoituksensa. Kun tein sen, olin eri tilanteessa ja tavallaan myös eri ihminen. Sen jälkeen on virrannut paljon vettä, asiakkaita, asioita ja ajatuksia eikä se kartta tunnu enää ajankohtaiselta. Sen viitoittama tie on jo kuljettu, on sanottu ei, jääty arkiaamuna kotiin ja uudistuttu. Niinpä päätin käyttää harvinaisesta yksinäisestä toimistopäivästäni aamun uuden kartan tekemiseen ja keskittyä kerrankin kunnolla. Sitä aikaa itselle kun ei tule mistään ellei sitä erityisesti järjestä.

Työmatkalla kuuntelemassani biisissä laulettiin, että take some time to clear your mind, joten ei kun tuumasta toimeen. Toimistolla sammutin musiikin ja puhelimen tunnin päästä soivaa herätystä lukuunottamatta, keitin kahvia ja kannoin eteeni lehtipinon, jota kahlata. Kartta alkoi muodostua.

Pala sieltä, toinen täältä. Aivan kuin toinen uusi kokeiluni, inspiraatiokalenteri, jossa on tapaamisten ja deadlinejen sijaan kannustavia sitaatteja tai päivän mittaan syntyneitä ajatuksia. Ne deadlinet pidän sähköisessä kalenterissa, jonka voin halutessani sulkea. Tämän avaan kun kaipaan tsemppiä niiden saavuttamiseen.

Aarrekarttani näkökulma oli nyt selkeästi laajempi kuin viimeksi. Ehkä omakin näkökulmani on laajempi nyt. Ehdin myös kaikessa siinä hiljaisuudessa miettiä, että on kiinnostavaa nähdä miten kartat muuttuvat kun niitä tekee useita. Onko lopputuloksena oman kasvuni karttakirja vai kasa turhaa paperia. Tällä kertaa löysin kartta-ainesten lisäksi myös paljon muuta mielenkiintoista, ideoita tuleviin projekteihin ja pari hyvin henkilökohtaistakin juttua.

Lopputulos on selkeästi nousujohteinen, laajalla perspektiivillä ura- ja ihmiskehitystä kuvaava, sellainen, jossa edes paperin reuna ei ole rajana. Aiemman reunoille kerääntyneen ja keskeltä tyhjän kartan sijaan nyt ollaan vankassa keskiössä ylöspäin ja tyhjää on enemmän siellä reunoilla. Tämä asettelun muutos kuvaa itseasiassa pelottavan hyvin elämässäni tapahtuneita rakennemuutoksia.

Yksinkertaiset asiat ovat usein niitä nerokkaimpia. Niin tämäkin. Siis se, että otat tunnin omaa aikaa ja kasan lehtiä ja lopputuloksena sinulla on ikkuna mielesi syövereihin. Sinne minne päivä ei paista ja joka ohjaa sinun jokaista valintaasi. Aika huikeaa, vai mitä.

Tunnin hiljaisuudessa keskittyminen teki myös tehtävänsä. Todennäköisesti siitä olisi ollut apua vaikka olisin keskittynyt teoreettiseen matematiikkaan, sen verran harvinaista herkkua se nykyään on. Tunsin vajonneeni jonnekin hyvin kauas, kuplaan maailman ulkopuolelle ja itseni yläpuolelle. Olevani todella zen ja saavuttaneeni tilan, jossa pystyn mihin vaan. Koko maailma tuntui olevan auki ja tulevaisuus todellakin alkamassa juuri tästä ja juuri nyt.

Sitten se tulevaisuus alkoi ja minulle soitettiin päiväkodista, että lapsi oksentaa.

_________

Jos aarrekartat ja unelmakartat kiinnostavat enemmänkin, kurkkaa myös helpot ohjeet niiden tekemiseen täältä.